ei otsikkoa

J: moi, ehkäpä pienen päivityksen paikka. Oon monesti taas saanu tän tekstikentän auki, kuvat muokattua mutta en sanaakaa tekstiä tähän.
Nytkään tästä ei nyt tuu yhtää mitää. Kirjotan kauheesti kaikkee monen monta riviä ja pyyhin hetken päästä kaiken pois. Tuntuu, ettei oikeen tapahdu mitään mainittemisen arvosta. Pelkästään töitä, pyöräilyä ja viikonloppuna vähä maakuntamatkailua. Siinä kaikki.
3. kesäkuuta mulla olis pääsykokeet, mutta en ajatellu ilmestyä paikalle palauttaan tyhjää paperia. Kaikkien mielestä pitäs mennä kattoon millasta siellä on, mutta mitä turhia. Tulevaisuus näyttää mustalta ja se jos mikä vituttaa. Luulin, että mulla oli tänään positiivinen fiilis, mutta ei näköjään ollukkaa ja puran sen nyt taas vaihteeks tänne.
Kohta lähden joko käveleen tai pyöräileen, en oo saanu sitäkää päätettyä. Oon ollu maalla torstaista asti, on vähä lyhyempi matka töihin. Kuuden työpäivän putkesta tänään alkaa viimenen. Luojan kiitos. Torstaina aamulla kuuteen tekeen inventaaria. Hieno juttu.



Sitten haluaisin vielä mainita asiasta nimeltä kuvien kopioiminen. Kaikkihan te ruudun sillä puolella varmasti tiedätte, että semmonen pelihän ei käy. Toisten kuvien kopioiminen ja toisena henkilönä esiintyminen on rikos josta voidaan rankaista (vai rangaista?? :D). Joten, se kuvien kopiointi loppuu nyt.

I suppose you all know, that copying other people's pictures is illegal. Performing as another person and using copyed pictures in internet is a crime, and you can get serious trouble for that. Copying my pictures stops now, right?

Luoja mikä enkkuväännös, mutta eiköhän siitä tajua pointin :DDDDD

Ja vielä: Uudet Vain Elämää artistit voi jehna, tokasta kaudesta taitaa tulla ihan floppi.

ei oo olemassakaan, oikotietä onneen

J: Oon pari päivää tsiigannu tätä samaa tyhjää valkosta laatikkoo, johon pitäs ilmestyä tekstiä. Mut kas, ei oo ilmestyny. No, mun pään sisällä on ny vaan jotain hiljaseloo. Yritän kuitenki saada ees pari riviä jotain tekstiä.

Ei, Elliina ei puhunu vaan omasta puolestaa; munki mielestä viikonloppu oli kaikella erilaisella tavallaan aika huippu. Tavallaan tavallinen, tavallaan erilainen. Kuulette siitä kyl yhteispostauksen merkeis lisää joskus. En kyllä tuu koskaa unohtaan lauantai-iltaa, never ever ever :--))

Alkaa nyppiä oikee kunnolla toi töis käyminen. Se paikan ilmapiiri ei oikee natsaa mulle, ku vaan ois jotai parempaa tarjolla nii tarttuisin heti oljenkorteen. Alkaa oikeesti ottaa nuppiin koko elämäntilanne. Oon 20, siwan kassalla, en tuu pääsee opiskelee saati pääsykokeisiin asti. Tuntuu, että kaikki oikeet ammatit mitä haluisin tehdä, ei onnistu. Yks suurimpia "unelmia" ? ois päästä poliisikouluun. Mut sehän tyssää jo siihen et mun näkö on liian huono sinne. Kyllä, laserleikkauksellahan se hoituu, mutta kuka maksaa? :---)

Näin ikään tuli enemmänki ku pari riviä tekstiä ja seki ajautu suoraa avautumisosastolle. Haha, mut näillä mennään ja mä alan valmistautua henkisesti greyn anatomian kans lenkille lähtöön tonne masentavaan ilmaan. Ja illaks taas arvaatte varmaan mihin. Fuck yeah.

ps, rasitusvammahan se siellä ranteessa oli, toivotaan et rannetuella helpottaa.

"Suomen rikoshistorian iljettävin tapaus"

J: Tiedättekö jo mistä meinaan kirjottaa stoorin teille? Kyllä vaan, Eerikan tapauksesta. Mulla oli töissä eilen hetki aikaa selailla iltalehden nettiä ja mikäs siellä pyörikään ensimmäisenä, ku ko. tapaus. Tiedättekin varmaan, että lapsiin kohdistuva väkivalta on yks niistä asioista jotka mua sitte niin lujaa raivostuttaa. Luin kaikki lööpit (?) läpi, ja voi jehna että mua puistatti.

Mun aivokapasiteetti vaan ei pysty käsittään tommosta asiaa. Mitä vittua? Mä en pysty yksinkertasesti ajatteleen isästä ja äitipuolesta mitää muuta ku pahaa. Mikä siellä ihmisen päässä voi napsahtaa niin pahasti, että täytyy alkaa pientä puolustuskyvytöntä lasta pahoinpidellä? Mä en voi ku kuvitella, miten paljon sen tytön pään sisällä on ollu tuskaa. Mun tulee niin paha olo edes ajatella, miten se kärsi ja sillä ei ollu ketää kenelle kertoo. Lapsena sitä pitää omia vanhempia niinä, joille voi aina kertoo huolet ja murheet. Miltä se on tuntunu, ku näin ei oo voinu tehdä? Vasta 8-vuotias tyttö, ekaluokkalainen. Ykskään lapsi ei oo ansainnu mitään tommosta.

Niin sairaita ihmisiä; pakkosyöttää toista niin, että oksennus lentää ja sitte vielä valokuvata sitä. Omaa tytärtä semmosessa tilassa. Leikellä sen vaatteita ja pukee se niihin samoihin, ja syyttää lasta leikkelystä. Laittaa 8-vuotias käveleen kouluun 4 kilsaa ja kun pakkosyöttäminen ei oo toiminu, haukuttu tyttö läskiksi ja laitettu juokseen hiekkalaatikkoo ympäri. "- Eerikan isä tuli ja kysyi, paljonko olet juossut. Tyttö vastasi, että 96. Minulle tuli mieleen, että se tarkoitti juostujen kierrosten määrää."
Syytetty 8-vuotiasta varkaaksi, otettu kuvia äitipuolen korut päällä ja lähetelty sukulaisille. "Kattokaas mitä Eerika on pölliny". Rajotettu vessassa käymistä, niin että tarpeet pitää tehdä ulkona.

Äitipuoli oli kertonut isälle, että lastenkodissa, jossa hän oli aiemmin ollut töissä, lapsia oli sidottu yöksi käsistään ja jaloistaan. Vai semmosta meininkiä. Kaskun ei oo tämmösestä lastenkodista aiemmin tullu mitään tietoo mediaan? Vai onko? Korjatkaa ihmeessä jos oon väärässä. Ja äitipuoli väitti myös olevansa aivokirurgi. Yeah right.

Syyteen mukaan isä ja äitipuoli sitoivat ja pakkasivat tytön, kun tämä oli menossa nukkumaan. He olivat sitoneet tytön kädet selän taakse, pahoinpidelleet tätä, käärineet lakanaan ja laittaneet sohvalle nukkumaan. Syyttäjän mukaan tytön tukehduttaminen kesti 4-6 tuntia. Mä en sano enää muuta, ku että kiireellä noitten kahden kans saunan taakse ja silvuplee. Jumalauta.

When you stop doing things for fun you might as well be dead -Hemingway

E: Arki on lähteny taas rullaileen omalla normi rytmillään. Pari viimepäivää on koostunu lähinnä siitä, et väkisin liian aikasin ylös, aamulenkki ja töihin. töistä kotiin, ruokaa, iltalenkki ja tietokoneen kautta nukkuun. Eli Ellylandiaan ei siis mitään kummempaa.

Jaanan tän päiväseen postaukseen viitaten, joo, puhuttiin eilen opiskeluhommeleista ja mahollisista suunnitelmista. Kohta alkaa haku ja mä en oikeestaan vieläkään tiedä varmaks mikskä mä haluaisin opiskella tai mitä mä haluaisin isona tehdä. Heitän jokapäivä ilmoille uusia ideoita ja vanhatki kummittelee vielä jossain mielenperukoilla. Pitäs nyt ryhdistäytyä näiden asioiden kans.



Lisäks mä heitin ilmoille eilen yhden ehkä järjettömän, mutta hyödyllisen suunnitelman, tai idean. Oon tässä vähä funtsinu, että voisin muuttaa kesäks takas kotiin. Sais oikeesti säästettyä rahaa, jota oon ihan liian kova tuhlaan, ja jota sit opiskellessa varmasti tarvii. Eihän mulla sielä kyl enään oo edes omaa huonetta, mutta kyllä nyt yhden kesän nukkus vaikka olkkarissa. Toisaalta, jos mä en meekkään syksyllä opiskeleen, sit pitäs löytää täältä ehkä uus kämppä, mut toisaalta sit olis kaikki paikat auki ja vois muuttaa mihin vaan. Tai sit mä vaan jään tänne, enkä muuta mihinkään. Katotaan kuin käy.



Nyt alan väsäileen huomisia työeväitä ja sit ehkä viel iltalenkille, moi!

Tiedät et Elvis oli vaaleetukkainen, se vaan värjäs sen

J: hirvee stressi ja panikointi päällä ja huonojen unien yö takana. Puheltiin eilen Elliinan kans kaikkia koulujuttuja ja muita läpi ja mä oon yötä myöten tähän hetkeen ajatellu pelkästään niitä. Ku mä oon ny vihdoin päättäny hakee kouluun. Ajattelin ehkä jatkaa metallialaa, noin niinkun insinööriks. Mutta koska mä oon ihan paska matemaattisis aineis, niin oon jo ihan varma, etten tulis pääsykokeis pärjään joten päätin sitte jo luovuttaa ja unohtaa sen. Ja sitte mua alkaa nyppiä ohimoilta oikeen kunnolla, koska ainut mitä _oikeesti_ haluan, on poliisikoulu. Sinne en pääse huonon näön takia saati mun ybersuperhuono hämäränäkö, ja en usko että kovin hyvin kuntotesteissäkää pärjäisin. Kaikki mitä haluaa on nounou. Nyt on niin turhautunu olo, että oon valmis viettään vaikka koko elämäni jossain helvetin siwan kassalla.



Lotta houkutteli mua ottaan tohon pestille salikorttia ja se kuulostas kyllä aika kivalta. En oo koskaa ollu salilla mutta Lotta on ollu, joten se osais sitte vähä neuvoo ja helpatakki mua niiden laitteiden kans. Oon nyt niin happy ku oon käyny siel pumpissaki, että kyllä salilla käyntiki kelpais.



Tänään vielä juokseen parit asiat tohon kylille, muutama tunti Top Gearin (sarjojen parhaimmistoo btw) parissa ja porukoille kattoon jos siä ois ruokaa tarjolla. Sitte taas illasta sinne kuuluisalle siwan kassalle. Nyt heitän jumppavermeet niskaan, suuntaan youtubeen ja laitan bodycombatin pyörii. Nii, ja aattelin ite vetää mukana.

eniten vituttaa kaikki

J: ny alko Ellyn pedistä tuhina, saatan uskaltaa alkaa näpytellä näppäimistöllä, jonka naputus kuuluu varmaan naapuriin asti. Mä oon taas pari vimppaa viikonpoikasta vaan ajatellu ja ajatellu ja on vaan vituttanu niin ettei veri kierrä. Ja te saatte ny osanne mun ketutuksesta.
Mikä mun ohimoita sitte oikee raastaa? Bensan hinta, kukkaros asustava matti, maidon hinta, mun tuoli joka on jumiutunu matalimmalle tasolle eikä nouse ei, auto pitäs katsastaa, mies jota koirakski kutsutaan, meidän patterit, puhelimen takakuori, ruoka on pahaa ilman maitoo, laskut, huonot klementiinit, jauhomaiset omenat, netin pätkiminen ja sohjopaskakeli. Siinä teille pari esimerkkiä. Näin. Mulla on vissii maanantaisyndrooma tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. ..You said what? (ehkä tää tästä.. ku saan aikaseks haettua maitoo kaupasta)

Täs teille vastapainoks avautumisentapaselle ilonen kuva. Heippa!

keep calm and be forever young

J: Oon kuunnellu mun ulkosella olevia biisejä, mitä on kertyny semmonen 882 vuosien koitossa. Hirveesti tulee nuoruusajan muistot mieleen. Ku mä kuulen jonku biisin, esim. Kristian Meurman - Läpi yön, niin mulle tulee välitön flashback siitä tilanteesta missä muistan sen kuulleeni. Läpi yön soi yhden kaverin puhelimesta, ku oltiin maalla yhdellä rannalla. Päätettiin jäädä laavuun nukkuun kavereiden kanssa ja peittoina toimi autoista löytyneet ylimääräset takit ja yks makuupussi. Lämmitettiin siis toisiamme ja muistan kuinka tykkäsin siitä yhdestä pojasta ja tottakai me kyhnytettiin siellä ihan vierivieressä aamu seittemään asti. :-)



Olispa vieläki yhtä nuori. Ei murheita mistää muusta ku siitä, riittääkö skootterin bensa. Ei ois rahahuolia, nytku miettii niin 50 euron opintotuella tuli elettyä varmaan kuukausi. Töis piti olla vaan kesät ja se että tienasin tonnilaisena yhtenä kesänä melkein 300 oli ihan huikee palkka.
Kaikki päivät elettiin kavereiden kanssa heti ku ehdittiin ja sitte taisteltiin kotona että koska pitää olla kotona. Sain miljoonat kiellot että silloin et mene ja siihen mennes kotiin. En koskaa noudattanu
niitä.. Hah, oon happy etten totellu. Oisin jääny varmaan sadoista hauskoista jutuista paitsi.



Kattelen tässä just ikkunasta pihallen ja siellä sataa lunta. Pakkanen on lauhtunu, aattelin mennä hiihtään. Mutta lumisateella hiihtäminen ei oo kivaa, joten turvaudun noiden pihallaolijoiden tyyliin vammastenhiihtoon eli sauvakävelyyn. Joo, se vois olla pitkästä aikaa vuorossa tänään. Eilen jumppasin sisällä (lol) ja tein mä varmaan jotain oikein, koska ny tuntuupi reisissä ja pyllyssä. Jeje!

Taidan tästä pukee päälleni ja syödä jotain. Sit kerätä itteeni hetken vaikka lukemalla _vihdoin_ heroiinipäiväkirjan loppuun. Heipat!

Ooo. you make me live

J: Tiedättekin (ehkä) että mä oon vähä deep ihminen. Uppoudun välillä miettiin ja märehtiin kaikkee maan ja taivaan välillä. Varsinkin yksin ollessani, yleensä mä ajattelen vaan huonoja asioita. En osaa ajatella syvällisesti hauskoja ja hyviä asioita. Oon viimeaikoina miettiny tosi paljon ystävyyteen liittyviä asioita. Me ei olla enää niitä samoja 7. luokkalaisia pikkutenuja joilla oli kaikki edessä. Me ollaan käyty lukiot, amikset, toiset opiskelee lisää, toiset miettii. Silti kaikilla alkaa jollain tapaa olla tulevaisuus näkyvillä. On tiedossa mitkä ammatit kaikki haluaa ja mikä haluaa olla isona. Muutetaan pois maalta isoihin kaupunkeihin.



Stressaan niin paljon juuri tätä tulevaisuutta. Meillä on aina ollu niin tiiviit ympyrät. Kaikessa yksinkertasuudessaan mä vaan pelkään sitä, että ajaudun muista pois. Tiedän ja ymmärrän että en voi ikuisesti esim. asua Elliinan kanssa saman katon alla, enkä rampata baareissa tyttöjen kanssa ja varailla laivareissuja parin viikon välein. Mä murehdin ihan liikaa tulevaa.



Suurin pelko mulla tällä hetkellä on, että joku päivä ei olla niin tiiviisti yhdessä. On uusia kouluja, töitä, ehkä miehiä, lapsia, koiria, kissoja.. Kun oon vaan ihminen joka ei haluais minkään tulevan ystävyyden tielle. Mietin vaan, että "sitte ku se menee niin kauas kouluun niin kuinkas meidän käy". Tuskin mitenkään, mutta oon omassa kieroutuneessa mielessäni varma että jotain huonoo tulee tapahtuun. Löytyy parempia kavereita ja uudet ympyrät.



Eihän sitä aina voi samoissa ympyröissä palloilla, mutta pitäs silti pitää ne ympyrät lähellä eikä vaihtaa niitä kolmioihin ja suorakaiteisiin. Ystävyys ei saisi kadota mihinkään, mikään ei saa rikkoo ystävyyttä; kaiken on tultava ystävyyden ympärille. Mitä mä nyt yritän tässä sanoo? Että oon ihan hölmö ja uppoudun taas liikaa tyhmiin tummiin vesiin ja kun saan kaiken kirjotettua, kaikki on paremmin.



Monet ihmettelee kauheesti, etteikö me Ellyn kans riidellä yhtää ku me muutettiin yhteen. Ei. Ei me taideta kumpikaan oikeen nähdä syytä riidoille, ei ne kuitenkaan hyödyttäs mitään. Meidän arki pyörii hyvin ja rauha on maassa. Luulen, että meidän kämpän koko vaikuttaa paljon asiaan. 120 neliössä riittää piilopaikkoja jos ei jaksa kattella toisen naamaa ja tahtoo omaa rauhaa. Oon huomannu, että jos jompaa kumpaa kiukuttaa, osataan suhtautua siihen tietyllä tavalla jolloin se kiukku ei paisu riidaks. Se vaan sujuu, kun tuntee toisen niin läpikotasin.



Juurikaa ollenkaa mä en Annan kanssa mitenkään soitellu vapaa-ajalla kouluaikoina. Me ei kaksin nähty tai duunattu mitään. Oltiin aina porukassa ja koulussakaan hyvin harvoin kaksin Mä jotenki tunsin ujostelevani Annan seurassa. Kunnes se meni Kanadaan ja sen tullessa sieltä asiat jotenki meni ihan eri raiteille. Se, että meistä molemmista tuli sen Kanadassa oloaikana sinkkuja, on varmasti yks todella iso tekijä. Ollaan tosi paljon nyt tekemisissä ja koen Annan paljo läheisemmäks mulle nyt, ku ennenku se meni Kanadaan. Me whatsappaillaan ja kysellään kuulumisia ja en koe enää minkäälaista ujoutta sen seurassa. Upeeta :--)



Meitsin pikku avautuminen ystävyydestä ja sen tärkeydestä. Pitäkää kiinni ja lujaa teidän ystävistä ja älkää koskaan tehkö sitä suurinta virhettä että antaisitte minkään (minkään käsittää KAIKEN) tulla ystävyyden väliin. :--) Ystävien kanssa tulee parhaat muistot, joten jatketaan niiden muistojen tekemistä että jää kiikkustuoliin kerrottavaa!

02112012

J: Oon ollu vähä depressed tässä muutaman päivän. Miks? No oisitte varmaa itekki jos tietäsitte. Alkaa kyllä vähä oleen epätoivonen olo ja v-i-t-u-t-t-a-a. "kaikki on viksinvonksin tai ainakin heikunkeikun.." 
Jos mä oisin noita, taikuri tai joku vastaava nii taikoisin kaikki ongelmat unholaan. Miettikää, jos ois oikeesti semmonen paikka ku Unhola. Vois vaa viedä kaikki huolet paperille kirjotettuna sinne ja sinne ne jäis, Unholaan ja sit "ei huolen häivää, päivä on huoleton". Ei muutku mietintämyssy päähän ja Unholaa rakentamaan.



Kai mun täytyy mennä vääntään jotain mikä lopettas mahan kurnimisen (esim. mummun lihapullat <3) ja sen jälkeen suunnata sielunkumppanini sohvan syleilyyn, avata telefuunkkeni ja pistää joku sarja pyörii. Frendit on ainut mielenkohottaja, sounds good. Pakatakki pitäs, jollei nyt oikeesti meinaa lähtee passi ja hammasharja tyylillä laivalle. Sit on lähettävä lenkille tonne SATEESEEN, fuck yeah. Matkalla voisin järkätä kirppispöytää. Jossai vaiheessa äiti tulee käymään kylässä. See ya later alligator.

01. Käy uudestaan Magaluffissa. (Ylläri)

02. Käy Tshernobylissä.

03. Käy Norjassa.

04. Hae ajamalla auto saksasta.

05. Ota vähintään 2 tatuointia.

06. Hae (ja pääse) poliisikouluun.

07. Hae seuraavassa haussa kouluun.

08. Aja moottoripyöräkortti.

09. Osta moottoripyörä.

10. Rikastu.

I’m in shape. Unfortunately, it’s the wrong one.

E: Huh, työviikko vihdoin takana ja nyt voi hengähtää! Ja nyt hengähdänki kunnolla, nimittäin ajelin suoraan töistä tänne maalle kotiin taas pitkästäaikaa viikonlopun viettoon. Nyt on menty ja tehty niin, että ei tee pahaa olla yhtä perjantai-iltaa ihan rauhassa.



Olin tänään jo ajoissa pystyssä, siihen nähden mitä yleensä herään ennen iltavuoroja. Mulla oli niin paljo liikaa aikaa, että siivosin taas koko kämpän, purin matkalaukkuni (nyyh), laitoin rauhassa itteni, kokkasin eväät töihin, kävin kirppiksellä viemäs lisää tavaraa ja siltiki mulla oli vielä tunti töiden alkuun, enkä millään jaksanu enää hengata kotona, joten menin töihin hengaan. Joo, tosi hohdokasta pyöriä kahvittelemas töissä melkein tunti, vaikka vois olla jossain muuallaki.



En käyny edes lenkillä tänään, koska päätin jo eilen, että tänään on laiska päivä. Toi mallorcan matka teki siinäki mielessä hyvää, että en oo enää sen jälkeen jaksanu pitää mitään liian tiukkaa linjaa noiden liikkumisten kanssa, vaan oon nyt päättäny, että liikun just sillon ku siltä tuntuu. Viime aikoina on saattanu mennä kuukausiki niin, että en oo yhtenä ainoonakaa päivänä jättäny lenkkiä tai jotain muuta salilla huhkimista väliin ja välillä se on ollu ihan pakkopullaa. Nyt oon osannu alkaa hölläileen ja en jaksa enää pakottaa itteeni mihinkään. Miks mun edes olis pakko liikkua joka päivä? Pari kertaa pumppia ja pari lenkkiä viikossa riittää ihan hyvin. Nyt taas kuntoilu maistuuki paljo paremmalta, ku sitä ei tee väkisin.

Cause I'm hot, young, running free A little bit better than I use to be

Iso JEE, mun kirjat tuli vihdoin ja viimein! Yritin jo eilen päästä lukemisen makuun, mutta äiti höpötti ja höpötti joten en pystyny keskittyyn. Tänään voisin yrittää uudestaan, pidän oikeen lukupiirin itteni kesken ku cosmoki tuli eilen!



Varasin joskus muutama kuukausi takaperin tosta meidän kylän ainokaiselta kirpputorilta pöydän, ja eilen vihdoin tuli odotettu soitto. Huomenna saapi alkaa raidata kamaa loossiin! Tänään siis on tiedossa myös arrrrrmotonta lappujen kiinnitystä ja hinnottelua!




Illalla ku Elluskainen pääsee töistä, me mennään vielä lenkille. On vieläkin edelleenkin yhä masentava sää, ei tonne kyllä yksin saa aikaseks lähdettyä kasteleen itteensä! Tänään ois pumppiki tällä kylällä. Haluaisin niin kovasti käydä siellä, mutta se on sitte semmonen jumppa että eih. Ei vaan yksinkertasesti kiinnosta yhtään lähtee sinne. Tietty jos mun ja Ellyn työvuorot menis sen verran yhteen että saisin alettua käymään sen kans kaksin nostamas rrrrautaa.

ps, tää kiukuttaa mua ny tällä hetkellä aika lujaa: Koulutyttöjen julmasta videosta valtava kohu.

Bucketlistin pariin vielä:

1. Käy uudestaan Magaluffissa. (Ylläri)

2. Käy Tshernobylissä.

3. Käy Norjassa.

4. Hae ajamalla auto saksasta.

5. Ota vähintään 2 tatuointia.

6. Hae (ja pääse) poliisikouluun.

Fuck you (fuck you) Fuck you very, very much

J: No hei vaan hei. Elliina pötköttää jo sängyssä, toivottavasti tää näpytys ei häiritte sitä. Tosin se ei kyllä heräis vaikka sitä heittäis moottorisahalla..
Meitsin jälkimainingit eilisen tiki-illan jälkeen on ollu kyllä yhtä armotonta paskaa. Vittu että on vituttanu ku pientä oravaa koko päivän. Viime yön unia ei oikeen voi yöuniks kutsua, pikemminki jotain epämäärästä unen rajamailla hepailua. Yöllä meni hermot ja tuli kiukku, ja veikkaan että en oo yksin jos sanon että oon kiukustunu ihan syystä. Vittu että toiset osaapi olla jääräpäitä :--) ja veikatkaa 90257 kertaa liittyyks otsikko mihinkää.
Joo ja tottakai mä olin töissä nyhväämässä 8 tuntia. Mieltä on lämmittäny ainoostaan päivän "ateriana" toiminu nakkipaketti, ajatus tuplapalkasta ja se oi aina niiiin hyvännäkönen vartija. "MARRY ME!"



Huomenna on luojan kiitos vapaapäivä. Mulla on ainoostaan kaks suunnitelmaa huomiselle. Nuku niin pitkään ku mahdollista ja palauta kirjaston kirjat. Ne on ehkä jotain kuukauden myöhässä, mutta kaikki ajallaan, kaikki ajallaan ;--) Jos nyt satun oikeen innostuun niin kyllä core taitaa huomenna kutsua. Aa mutta hei, taidan katella myös sen leffan minkä noi kaks jantteria oli tänään kattellu! Mistäs näitä "näin vietän vapaapäivän" -ideoita nyt yhtäkkiä näin paljo tupsahti?



Tiistaista alkaa kuuden päivän työputki. Voi terppa mä sitte vihaan tommosia. No, muistaakseni sitte työputken jälkeen koittaa jo pian summer up risteily ja saa vähä tuulettua. Ihanku tässä ei ois tarpeeks tuuletuttu.. Buulshittiä minä tarviin itämeren tuuletusta more than anything.



Munki kyllä pitäs liittyä tonne kammarikomppaniaan ja painua omaan punkkaan, mutta sitte mun ajatuksen vaan pyöris kaikkialla ja that's not good. Vaikka väsyttääki enemmän ku aikoihin niin en tiä tulisko unimatti laisinkaan heitteleen mun silmiin hiekkaa. Silloin ku mun ajatukset pyörii niin ne todella pyörii. Olis vähä nälkäki sen kämäsen nakkipaketin jäljiltä.. EI en jaksa alkaa tähän kellonaikaan väsään yhtää mitää. Loppujen lopuks on varmaan pakko. Ei muutaku ruisleipää paahtimeen, heissulivei!

Bucketlist vielä! Totesin, että tää alkaa melko hmm.. Matkustus tyylillä!

1. Käy uudestaan Magaluffissa. (Ylläri)

2. Käy Tshernobylissä.

3. Käy Norjassa.

4. Hae ajamalla auto saksasta.

I could see the future, it's just one dark cloud

J: hola hola. Elliina aina sanoo, että mä en sais miettiä. Tietty siis saa, mutta ku mä alotan miettimisen niin se rajottuu aina kaikkiin huonoihin juttuihin. Tosi harvoin ajattelen mitää hyviä juttuja. Tänään on yks niistä päivistä.
Oon odottanu intoo piukeena postista muutamaa kirjaa. Sain reissussa luettua vihdoin ton Vince Neilin omaelämäkerran Tatuointeja ja tequilaa ja nyt varmaankin ens viikolla pitäs tipahtaa postilaatikkoon Nikki Sixxin omaelämäkerta Heroiinipäiväkirja ja sit koko bändistä kertova Törkytehdas. Miten niin oon hurahtanu Mötley Crüehen? Ehkä vähän vain :--D



Päätin tosiaan tulla tekeen postausta ja oli niin paljoki olevinaan asiaa. Misä vaan on ne asiat nyt? Pääkoppa huutaa tyhjyyttään ja tekstin tuottaminen tuntuu ny kovin vaikeelta. Mulla on nälkä, pitäs mennä lenkillekki mutta taidan jättää tänään väliin. Ehkä huomenna aamusta. Pitäs vaihtaa lakanat ja pestä lattiat. Mulla on ikävä greyn anatomiaa. Ehkäpä ruuan seuraksi pari jaksoo Frendejä.

JEoo, eilen näin myös Lottaa piiitkästä aikaa. Istuttiin tunnin verran shellinbaarissa tupakinkäryissä ja puheltiin kaikkee maan ja taivaan välillä. Me loppujen lopuks ei kovin usein nähdä, vaikka samalla paikkakunnalla asutaanki varmaan jotain 5km välimatkan päässä. Mut mitä harvemmin näkee niin sitä enemmän on kerrottavaa, eikö?



Niin, ja edellisessä koulukiusaamis -postauksessa olin niin tuohduksissa, että unohdin kokonaan sen bucketlistin! Mä vähä funtsin, että 100 juttua ois aika kova, ja sitte lisään aina ne edellisetki messiin you know, no ette te tajunnu ku en mäkää.. :--D

1. Käy uudestaan Magaluffissa. (Ylläri)

2. Käy Tshernobylissä.

3. Käy Norjassa.