I believe everything is possible as long as you don't give up

E: Heipparallaa! Tänää täällä ollaan täynnä energiaa ja se on osittain ehkä kummajuttu mutta ehkä osittain myös aamu kuuden herätyksen ja aamu puolseiskan crosstrainer rehkimisen ansioo. Ja ehkä tolla auringollaki on taas jotain tekemistä sen kanssa. Aamuaerobisen jälkeen heitin puurot nassuun ja lähdin töihin. Töistä kotiuduin äsken ja nyt haukkaan vähä välipalaa, päivitän itteni ajantasalle blogeissa ja sit meen kuudeks pumppiin. Vähä luulen, että sen jälkeen onki jo niin väsy, että löydän itteni jo ennen yheksää sängystä, niinku eilenki.

Sunnuntaina vaan ihan huilin kooko päivän. En tehny oikee mitään mainitsemisen arvosta, kokkailin tän viikon työeväät valmiiks ja nukuin pitkään, siinä se kaikki taiski olla. Lauantaina meni niin myöhään tyttöjen kans liikenteessä, että oliki ihan hyvä nukkua univelat pois. Ja nukkuun en meinannu päästä ollenkaan, koska ku kurvasin autolla kotipihaan, pahaks onnekseni huomasin, että rakas veljeni oli sammunu autoon, eikä vetäny ihan mitään pikkusikeitä. Enhän mä sitä sinne voinu jättää nukkuun, joten jouduin hiukan käyttään kovia keinoja, että sain sen sieltä hereille.



Eilen sit taas palattiin takas normaaliin arkirytmiin ja suoraan töistä kävin heittämässä salitreenin. Ja koska pihalla oli eilenki niin kiva ilma, teki mun salin jälkeen vielä mieli lähtee vähä ulkoileen. En kuitenkaa voinu lähtee ennenku olin puunannu koko meidän kämpän taas pitkästä aikaa kuntoon. Täälä oli jo niin pölystä, että ny ku aurinko paistaa päivisin niin kirkkaasti, oli kaikkia pintoja aika rankka kattella. Nyt ei oo onneks sitäkään ongelmaa enää. Illalla kävin sit vielä pikku iltakävelyllä haukkaamassa raitista ilmaa ja palauttamassa pakettia postiin. Ja silti olin jo kymmeneltä täydessä unessa.

Kävin lauantaina heittämäs mun tatksa kuvan piirrettäväks Jaanan ja Sohvin kans. Se oli aika pikavisiitti Tampereelle, eikä me keritty vierailee ku parissa kaupassa, ku sit oli jo kiire pumppiin Annan kans. No, se tatuoija kysy, että saako se muuttaa yhtä kohtaa vähän. "et". No se kuulemma menee muutamassa vuodessa huonoks, jos sen tekee niinku oli tarkotus. Kysyin sitte, että mitenkä se sit haluais sen tehdä. Parin selitysyrityksen jälkeen en ollenkaan tajunnu, mitä tarkotetaan. Kaikki muut paikalla kyllä tais tajuta. Muutama selityskerta lisää ja ... En vieläkään tajunnu. No, se lupas piirtää sen mulle torstaiks ja sit mietitään lisää. Toivottavasti se on hyvä. Ylihuomenna se on menoo sit, jee!

c'est la vie

J: on tekstinpätkä, joka mun iholle eilen hakattiin. Mulla oli teksti jo tiedossa pitkään, mutta alkuperänen paikka oli ranne. Kuitenki about kuukauden päivät sitte tulin toisiin aatoksiin ja lopullikseks paikaks tuliki ranteen ulkosyrjä.
Olin kuvitellu sen kivun ihan erilaiseks. Elliina sano, että se on ku puukolla viillettäis, mutta musta se tuntu enemmänki siltä ku ois nypitty ihokarvoja jostai yber herkältä alueelta. Toki luun kohdasta nippas aina aika mukavasti..
Kauaa ei menny ku kuva oli iholla ja oon tosi tyytyväinen! Nyt vaan helosania hulluna! hii



Maanantaina mä otin itteeni niskasta kiinni. Mä menin pumppiin! Oon käyny siellä viimeks kerran viime kesänä ja onneks menin! Mulla on ollu joku ihme kynnys mennä takas sinne, mutta niin mä vaan coren jälkeen jäin nostaan rautaa. Ja oli kivaa! Ohjelmaki oli aika iisi, joten oli helppo pysyä messissä tauon jälkeen. Ja hyvä fiilis jäi!



Loppuviikolle ei oo oikeestaan mitää pläänejä. Elliina suuntaa leville ja meikä jää pitään taloo pystys. Viikonloppu menee varmaan semirauhallisis merkeis, vois melkein vuokrailla vaikka jonku leffan ja olla pitkästä aikaa täällä kämpillä. Muutama päivä ois duunia ja sit alotellaan uutta viikkoo taas.

Nyt taidan suunnata aamupalan kautta sauvakäveleen. Illalla ois kyllä pumppi, mutta mun yläkroppa on niin jumissa viä edellisestäki, että odotan suosiolla ens maanantaihin! Jee!