I’m in shape. Unfortunately, it’s the wrong one.

E: Huh, työviikko vihdoin takana ja nyt voi hengähtää! Ja nyt hengähdänki kunnolla, nimittäin ajelin suoraan töistä tänne maalle kotiin taas pitkästäaikaa viikonlopun viettoon. Nyt on menty ja tehty niin, että ei tee pahaa olla yhtä perjantai-iltaa ihan rauhassa.



Olin tänään jo ajoissa pystyssä, siihen nähden mitä yleensä herään ennen iltavuoroja. Mulla oli niin paljo liikaa aikaa, että siivosin taas koko kämpän, purin matkalaukkuni (nyyh), laitoin rauhassa itteni, kokkasin eväät töihin, kävin kirppiksellä viemäs lisää tavaraa ja siltiki mulla oli vielä tunti töiden alkuun, enkä millään jaksanu enää hengata kotona, joten menin töihin hengaan. Joo, tosi hohdokasta pyöriä kahvittelemas töissä melkein tunti, vaikka vois olla jossain muuallaki.



En käyny edes lenkillä tänään, koska päätin jo eilen, että tänään on laiska päivä. Toi mallorcan matka teki siinäki mielessä hyvää, että en oo enää sen jälkeen jaksanu pitää mitään liian tiukkaa linjaa noiden liikkumisten kanssa, vaan oon nyt päättäny, että liikun just sillon ku siltä tuntuu. Viime aikoina on saattanu mennä kuukausiki niin, että en oo yhtenä ainoonakaa päivänä jättäny lenkkiä tai jotain muuta salilla huhkimista väliin ja välillä se on ollu ihan pakkopullaa. Nyt oon osannu alkaa hölläileen ja en jaksa enää pakottaa itteeni mihinkään. Miks mun edes olis pakko liikkua joka päivä? Pari kertaa pumppia ja pari lenkkiä viikossa riittää ihan hyvin. Nyt taas kuntoilu maistuuki paljo paremmalta, ku sitä ei tee väkisin.